these dreams inside blur reality's lines.

Am I a prince in a far away land filled with fantasies?


Kyselen vastaantulijoiden katseilta mitä mieltä he ovat päivän säästä, Tampereen kaduista, päällystakistani, optimismin levittämisestä ja kaukaisista unelmista. Tuijotan liian pitkään. Intensiivisesti sillä tavalla, ettei moni kykene vastaamaan - jotkut säikähtävät, jotkut ahdistuvat ja jotkut tulkitsevat väärin. Kyllä minuakin pelottaa, kun joku tulee liian lähelle ja saa selville jotain minusta, jota ei ole tarkoitus paljastaa koko maailmalle. Minua ahdistaa, kun joku voittaa luottamukseni puolelleen ja vie samalla minusta niitä murusia, jotka halusin pitää itselläni. 


Olen onnellinen siinä paikassa, jossa olen tällä hetkellä. Hieman epävarmana ja tiedostamattomana, vakuuttuneena siitä, että parempi tulevaisuus korvaa menetetyn menneisyyden. Siitä, että isän kaipuu ilmenee syvempänä intohimona muita ihmisiä kohtaan. Vaadin itselleni oikeutta, mutta ennen kaikkia haluan, että muut saavat sellaiset elämät kuin he toivovat. 


Nyt on aika herätä. Sinun ja minun aikani. On aika olla sitä, mitä kaipaat ja mitä haluat ja mitä vaadit ja mitä ikinä uskotkaan olevasi. On aika etsiä se todellinen sinä. Tehdä todellinen löytö. Ikään kuin rakastuisit itseesi uudelleen, tai rakastuisitpa edes kerran, koska tiedäthän, että se on tunteista mielenkiintoisin - rakkaus. Sillä ennen kuin voit alkaa rakastaa muita ihmisiä, sinun täytyy hyväksyä itsesi, se on totuus. On aika unelmoida asioista, joiden et uskonut tapahtuvan kenties koskaan: miksi et spontaanisti lähtisi vanhan ystäväsi luo kylään mustikkapiirakan kanssa (mikäli et paastoa). 


Haluan olla tässä kohtaa. Haluan etsiä, löytää, tuntea, katsella, havainnoida ja koskettaa. Sulkea silmät hetkeksi ja OLLA VAPAA. Koska kaikilla ei ole sitä etuoikeutta - nauttia unistaan ja unelmistaan vapaasti. Joidenkin elämä turmeltuu suurempien tekijöiden vuoksi (toivoa Japanin maanjäristyksen uhrien läheisille) ja joidenkin elämä on aina ollut täynnä surua. Sinä olet vahva, voimakas, itsenäinen ja kaunis. 


"Everybody needs beauty as well as bread, places to play in and to pray in where nature may heal and cheer and give strength to the body and soul." Etsi se paikka. Se voi olla lähempänä kuin koskaan pystyit kuvittelemaankaan. Mutta älä anna unelmille ylivoimaa elämässäsi vaan kytke ne todellisuuteen, sillä vain sinä ja minä pystyt siihen. 

i lie here paralytic inside my soul.

Kompastelen jossain välimaastoilla tällä hetkellä. Siksi eilen alkoi paasto - tuskallinen 40 päivän tie, jonka Jeesus kärsi Raamatun mukaan erämaassa enkä halua kuulostaa saarnaavalta kristityltä joka yrittää käännyttää jokaisen vastaantulijan - ja aion etsiä itseäni. Ennen kaikkea aion pohtia, mikä on suhteeni Jumalaan tällä hetkellä ja tulevaisuudessa, ja miten rakennan oman elämäni sitä uskomusta vastaan. Haluan, että odotan olevani jotain enemmän kuin mitä todellisuudessa olen, ja että löydän itseni pienenä palasena kollektiivissa, väistämättömänä, mutta turhana sanana lauseessa, ja erityisesti, että myönnän olevani jotenkin etuoikeutettu. Vahvistan, että olen syntinen siinä missä kuka tahansa muukin ihminen enkä aseta itseäni muiden yksilöiden edelle - en minä tarvitse sen enempää kuin kukaan muukaan. 

Paastoan myös siksi, että todistan itselleni - en Jumalalle, sillä Hän kyllä tuntee minut jos niin on tarkoitettu - kykeneväni päätökseen ja pitäväni kiinni siitä. Uskon syvästi uskooni, mutta en luota itseeni tarpeeksi. Kerään sitä luottamusta ja tasapainoa, tietenkin pienellä ripauksella spontaaniutta ja ilman mitään ylimääräistä draamaa. Ja luulen, että niiden löytäminen vaatii henkilökohtaisesti pienimmätkin rippeet mukaan (huomattu eilen: itkin, kun luin Raamattua), mutta haluan ennen kaikkea säilyttää kauniit ihmissuhteet. 


En halua vastata päämääristäni. En tiedä, miten niiden käy tai muuttuvatko ne. Enkä haluakaan tietää. 
Ainoa asia, minkä tiedän tällä hetkellä on se, että jos en nyt lähde Nukkumatin kanssa unitreffeille, jotain pahaa tapahtuu ja pian. Perustan kaiken pääni sisällä kummitteleville mielikuvitushahmoille, mutta täytynee ottaa huomioon Hänen sanansa myös. 


Sitten kirjoitin runoja suomeksi pitkästä aikaa. 

Hengitän Sinua, 

HYVÄKSY

ostan henkeni kahden euron huutokaupasta

vastustan valinnanvapautta

koska olen oikeassa

OLEMASSAOLOSTASI

Tunnen Taivaan lähestyvän hitaasti

yritän kurottaa, vajoan vielä  myöhemmin

Sinun läsnäolosi saa minut pyörtymään

mikäli olet liian lähellä

kaadun polvilleni ja kiitän turvasta. 

Ja pah minä mihinkään rakkauteen usko.

Hän on vaan niin kaunis kun hän itkee

auringonnousun aikaan suurkaupungissa.